lauantai 28. marraskuuta 2015

Kannattaa kokeilla

Intian opiskelureissu on takana ja se jäi vain yhden lukukauden mittaiseksi. Istun tällä hetkellä lentokoneessa ja olo on toisaalta rento, mutta väsymys tuntuu painavan. Syksy oli melko intensiivinen ja sen aikana tuli käytyä monenlaisia asioita läpi. Byrokratiaa ja kouluun liittyviä käytännön ongelmia tuli vastaan. Henkinen jaksaminen oli koetuksella mm. epäselvien majoituskuvioiden kanssa, eikä kokeisiin valmistautumistakaan tehty helpoksi huonon viestinnän takia. Lisäksi tämä kaikki lattoi pohtimaan elämää laajemmin Mausteita ajatteluun toi runsas uusi tieto Intian filosofiasta ja henkisestä perinnöstä.

Filosofiaa, sovellettua psykologiaa ja joogaa…tämä kuulostaa edelleen korvaani hyvältä, mutta käytännössä osoittautui, ettei koulussa istuminen ole edelleenkään minun juttuni ja syvällinen paneutuminen filosofian koulukuntiin, ei jaksa pitää mielenkiintoani yllä. Kaipaan enemmän käytännön sovellusta ja tekemistä. Opettajan luennot olivat varsinaista tajunnanvirtaa ja videon välityksellä häntä oli todella puuduttava kuunnella. Psykologian tunnit olivat ihan ok, mutta en usko, että olisin niistäkään saanut videon avulla irti sitä, mitä halusin. Joogaa emme päässet kunnolla edes aloittamaan, joten siitä ei ole kovasti kerrottavaa. Melkoiselta unelmapaketilta kuulostanut juttu ei siis lopulta ollutkaan sellaista, missä olisin tuntenut kulkevani oikeaan suuntaan.


Neljän kuukauden visiitti opetti kuitenkin paljon, joten se oli varsin kasvattava kokemus. Sain valtavasti uusia ajatuksia ja näkemyksiä elämästä keskusteluiden kautta. Oli hienoa kuulla luostariin vetäytyneiden ja siellä jo kymmeniä vuosia asuneiden henkilöiden tarinoita. Moni juttu aukeaa varmasti vasta ajan kanssa, mutta luulen retken kasvattaneen luottamusta seurata sisäistä ääntäni. Kulkea rohkeammin polkua, jota kukaan ei ole viitoittanut valmiiksi. En tiedä mihin se johtaa ja voin vain uteliaana ihmetellä, mistä itseni taas löydän.


Vaati uskallusta ja irti päästämistä lähteä Intiaan ja samalla tavalla lopettaminen vaati voimaa, luopumista unelmasta ja selkeästä päämäärästä .Päätöksen tehtyäni ratkaisu osoittautui oikeaksi, kun huomasin taas energian ja innostuksen palaavan olemukseeni. Tärkeää on, että koin käytännössä, mitä oli tarjolla, joten ei tarvitse myöhemmin jossitella ja muistella sitä täydellistä jutta, mihin en lähtenyt. Se on ainakin selkeä oppi, että kokeileminen kannattaa.

Matkablogissa on viimeiset Intian tarinat tarjolla.

- Turkka

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti