Katsoin viime maanantaina Apua seksiin -dokumentin (löytyy Yle Areenasta) ja se oli vahvaa kamaa. Jo ensimmäinen kohtaus sai vetistelemään oikein kunnolla. Läheisyys ja seksi olivat viimeisimmän puheeni teemoina, joten aihetta on tullut yleisestä näkökulmasta mietittyä paljon.
Tuntuu todella ikävältä, että liikuntarajoitteisten seksielämä on avustajien vallassa. Voin yrittää kuvitella, kuinka hankalaa on pyytää apua, jos haluat runkata yksin tai harrastaa seksiä kumppanisi kanssa, kun et itse pysty liikuttamaan kuin päätäsi. Olen kohtuullisen avoin seksin suhteen, tykkään kokeilla erilaisia juttuja ja uskallan melko rohkeasti niitä myös ehdottaa. Silti minullekin nousee helposti erilaiset häpeän ja pelon tunteet. Epävarmuus siitä, mitä jos toinen kauhistuukin ja torjuu. Onko tässä jotain väärää, onko minussa jotain vikaa? Dokumentti osoittaa, kuinka herkkä asia tämä on liikuntakyvyttömälle, joka kaipaa läheisyyttä ja rakastavaa kosketusta, ihan samalla tavalla kuin kuka tahansa muukin.
Olen jo vuosia sitten keskustellut siitä, pitäisikö seksissä auttaminen sallia. Olisiko se kuitenkin ihan kohtuullista, että voit toisen runkata, jos hän ei siihen itse kykene? Tarviiko välttämättä hypätä toiseen ääripäähän ja viedä keskustelu prostituutioon? Halut ovat kuitenkin ihan samat, jos kehityshäiriöt ovat vain fyysiseen toimintakykyyn liittyviä. Miltä se tuntuisi, että olet ehkä koko ikäsi ilman mitään seksuaalista kanssakäymistä ja olet kuitenkin tietoinen siitä, että seksuaalinen tyydytys olisi sinullekin mahdollista?
Toki tällaiset palvelut pitää perustua auttajien vapaaehtoisuuteen, eikä hoitajia voi pakottaa tekemään sellaista, mikä selkeästi menee intiimiksi ja henkilökohtaiseksi, eikä suoraan liity elossa pysymisen kannalta tärkeisiin toimintoihin. Myös hyväksikäyttö puolin jos toisin on mahdollista ja näitäkin kysymyksiä dokumentissa pohditaan.
Kontrasti oli voimakas, kun katsellessani silittelin tyttöystävääni ja dokumentissa kävi selväksi, kuinka kädestä pitäminenkin voi olla hankalaa. Kaikki on tietysti suhteellista, mutta tuntui melko naurettavalta omat sinkkuajan tuskailut siitä, kun ei meinaa löytyä sopivaa seuraa seksiin. Ihaillen katsoin, kuinka dokumentin päähenkilöt tekivät valistustyötään, jotta seksi kuuluisi kaikille. Suosittelen katsomaan.
- Turkka
Tuntuu todella ikävältä, että liikuntarajoitteisten seksielämä on avustajien vallassa. Voin yrittää kuvitella, kuinka hankalaa on pyytää apua, jos haluat runkata yksin tai harrastaa seksiä kumppanisi kanssa, kun et itse pysty liikuttamaan kuin päätäsi. Olen kohtuullisen avoin seksin suhteen, tykkään kokeilla erilaisia juttuja ja uskallan melko rohkeasti niitä myös ehdottaa. Silti minullekin nousee helposti erilaiset häpeän ja pelon tunteet. Epävarmuus siitä, mitä jos toinen kauhistuukin ja torjuu. Onko tässä jotain väärää, onko minussa jotain vikaa? Dokumentti osoittaa, kuinka herkkä asia tämä on liikuntakyvyttömälle, joka kaipaa läheisyyttä ja rakastavaa kosketusta, ihan samalla tavalla kuin kuka tahansa muukin.
Olen jo vuosia sitten keskustellut siitä, pitäisikö seksissä auttaminen sallia. Olisiko se kuitenkin ihan kohtuullista, että voit toisen runkata, jos hän ei siihen itse kykene? Tarviiko välttämättä hypätä toiseen ääripäähän ja viedä keskustelu prostituutioon? Halut ovat kuitenkin ihan samat, jos kehityshäiriöt ovat vain fyysiseen toimintakykyyn liittyviä. Miltä se tuntuisi, että olet ehkä koko ikäsi ilman mitään seksuaalista kanssakäymistä ja olet kuitenkin tietoinen siitä, että seksuaalinen tyydytys olisi sinullekin mahdollista?
Toki tällaiset palvelut pitää perustua auttajien vapaaehtoisuuteen, eikä hoitajia voi pakottaa tekemään sellaista, mikä selkeästi menee intiimiksi ja henkilökohtaiseksi, eikä suoraan liity elossa pysymisen kannalta tärkeisiin toimintoihin. Myös hyväksikäyttö puolin jos toisin on mahdollista ja näitäkin kysymyksiä dokumentissa pohditaan.
Kontrasti oli voimakas, kun katsellessani silittelin tyttöystävääni ja dokumentissa kävi selväksi, kuinka kädestä pitäminenkin voi olla hankalaa. Kaikki on tietysti suhteellista, mutta tuntui melko naurettavalta omat sinkkuajan tuskailut siitä, kun ei meinaa löytyä sopivaa seuraa seksiin. Ihaillen katsoin, kuinka dokumentin päähenkilöt tekivät valistustyötään, jotta seksi kuuluisi kaikille. Suosittelen katsomaan.
- Turkka
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti