Istun kahvilassa sateisessa Firenzessä. Tulin aamiaiselle ja matkakumppanini jäi vielä nukkumaan. Nautiskelen tästä ihanasta fiiliksestä, kun olen yksin uudessa oudossa paikassa ja ihmettelen elämää. Söin aamupalan, kirjoitin matkablogia, mieleeni tuli uusi aihe puheelle, luin mielenkiintoista kirjaa ja sitten iski inspiraatio kirjoittaa tämä teksti.
Sanotaan, että matkailu avartaa. Näin todellakin on. Löytää uusia näkökulmia, näkee kuinka asioita tehdään aivan eri tavalla kuin Suomessa. Oppii uusista tavoista ja kulttuureista. Ymmärtää, että kaikkien ei tarvitse tehdä samalla tavalla. On monta tapaa päästä samaan lopputulokseen. Eikä elämä ole niin vakavaa sääntöjen noudattamista. On lukemattomia tapoja elää.
Istuessani tässä kahvilassa, ymmärrän taas kerran, että matkailu myös aukaisee. Se vapauttaa ajattelemaan oman kuplan ulkopuolelta. Miellyttävät/ärsyttävät uudet huomiot laittavat ajattelemaan uusia asioita. Pidän tiedosta. Googlailen vastauksia mieleeni tuleviin kysymyksiin. Millainen on Firenzen historia, entä Danten tarina? Miten renesanssi oikein määritellään? Miten yhtenäinen Italia on syntynyt? Mietin, millaista elämä oli 1500-luvulla. Italian kieltä koskeviin kysymyksiin saan onneksi vastaukset matkaseuraltani. Inspiroidun idyllisen vuosisatoja vanhan airbnb-asunnon estetiikasta. Utuinen näkymä sillalta tuo mieleeni impressionistisen maalauksen tunnelman.
Ei ole pakko tehdä mitään. Voi mennä fiiliksen mukaan. Istua penkille nauttimaan auringon lämmöstä. Voi ajatella. Voi olla ajattelematta. Voi vain olla. Matkalla rentoudun ajatusteni suhteen ja joka kerta hiljaisuudesta nousee ideoita. Pintaan tulee asioita, joita oikeasti haluan tehdä. Asioita jotka merkitsevät minulle. Asioita jotka merkitsevät vain niiden itsensä takia. En mieti sitä, mitä muut ajattelevat, tunnen vain sen innostuksen, joka nousee mieleeni ja kehooni.
Ei ole pakko matkustaa, jotta voi saavuttaa tuon tilan. Riittää, kun ottaa itselleen aikaa ja hiljentyy. Antaa pintapuolisen kiireen hälvetä ja tunnustelee elämän virtaa. Retki luontoon toimii myös mainiosti. Usein maiseman vaihto kuitenkin inspiroi ja onhan matkustaminen, lähelle tai kauaksi, jo itsessään hauskaa ja jännittävää.
- Turkka
Sanotaan, että matkailu avartaa. Näin todellakin on. Löytää uusia näkökulmia, näkee kuinka asioita tehdään aivan eri tavalla kuin Suomessa. Oppii uusista tavoista ja kulttuureista. Ymmärtää, että kaikkien ei tarvitse tehdä samalla tavalla. On monta tapaa päästä samaan lopputulokseen. Eikä elämä ole niin vakavaa sääntöjen noudattamista. On lukemattomia tapoja elää.
Istuessani tässä kahvilassa, ymmärrän taas kerran, että matkailu myös aukaisee. Se vapauttaa ajattelemaan oman kuplan ulkopuolelta. Miellyttävät/ärsyttävät uudet huomiot laittavat ajattelemaan uusia asioita. Pidän tiedosta. Googlailen vastauksia mieleeni tuleviin kysymyksiin. Millainen on Firenzen historia, entä Danten tarina? Miten renesanssi oikein määritellään? Miten yhtenäinen Italia on syntynyt? Mietin, millaista elämä oli 1500-luvulla. Italian kieltä koskeviin kysymyksiin saan onneksi vastaukset matkaseuraltani. Inspiroidun idyllisen vuosisatoja vanhan airbnb-asunnon estetiikasta. Utuinen näkymä sillalta tuo mieleeni impressionistisen maalauksen tunnelman.
Ei ole pakko tehdä mitään. Voi mennä fiiliksen mukaan. Istua penkille nauttimaan auringon lämmöstä. Voi ajatella. Voi olla ajattelematta. Voi vain olla. Matkalla rentoudun ajatusteni suhteen ja joka kerta hiljaisuudesta nousee ideoita. Pintaan tulee asioita, joita oikeasti haluan tehdä. Asioita jotka merkitsevät minulle. Asioita jotka merkitsevät vain niiden itsensä takia. En mieti sitä, mitä muut ajattelevat, tunnen vain sen innostuksen, joka nousee mieleeni ja kehooni.
Ei ole pakko matkustaa, jotta voi saavuttaa tuon tilan. Riittää, kun ottaa itselleen aikaa ja hiljentyy. Antaa pintapuolisen kiireen hälvetä ja tunnustelee elämän virtaa. Retki luontoon toimii myös mainiosti. Usein maiseman vaihto kuitenkin inspiroi ja onhan matkustaminen, lähelle tai kauaksi, jo itsessään hauskaa ja jännittävää.
- Turkka
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti