Olen jo useamman vuoden opettellut siihen, että on parempi tehdä edes vähän, jos ei voi tehdä jotain sellaisena kokonaisuutena, jonka kokee hyväksi. Tämä pätee lähes kaikkeen, minkä voi aloittaa ja lopettaa helposti ja nopeasti.
Yksi hyvä esimerkki on liikunta. Harrastin nuorena urheilua ja totuin siihen, että harjoittelu kestää noin 1,5 tuntia ja siihen liittyy tietynlainen rasittavuustaso. Myöhemmin menin helposti siihen ansaan, että jos en ehtinyt tai jaksanut tehdä tällaista pitkää ja tarpeeksi raskasta harjoitusta, en tehnyt mitään.
Kun liikunta alkoi jäädä aivan liian vähiin, oivalsin, että voin tehdä lyhyempiä harjoitteita. Jos en ehdi juosta normaalia lenkkiä, on parempi käydä silti vaikka 20 minuutin hölkällä. Jos en jaksa juosta, on parempi käydä kävelyllä. Kaikki liikunta tekee kuitenkin keholle ja mielelle hyvää. Usein myös se, että ylittää aloittamisen kynnyksen auttaa niin, että lopulta tekee ehkä enemmän, kuin oli ajatellut juuri sinä hetkeänä jaksavansa.
Tätä vähän tekemistä pyrin soveltamaan moneen asiaan, mutta edelleen jätän usein jotain tekemättä, kun en ehdi tehdä sitä kokonaan. Moni asia tuntuu kokonaisuuteena niin suurelta, että sen aloittaminen tuntuu vaikealta. Kun ymmärtää, että pienetkin askeleet vievät asiaa eteenpäin, on helpompi tehdä edes vähän.
Suuren jutun jakaminen pieniin osiin helpottaa myös. Jos ehtii vartissa tehdä yhden jutun, niin se edistää asiaa ja siitä saa myös tyydytyksen tunteen. Yksi tärkeistä tuntemuksista ihmisen hyvinvoinnin kannalta on aikaansaaminen. Haluamme tuntea itsemme päteviksi ja aikaansaaviksi, mutta se ei toteudu ilman että tekee ja toimii, edes sen pienen hetken.
- Turkka
Yksi hyvä esimerkki on liikunta. Harrastin nuorena urheilua ja totuin siihen, että harjoittelu kestää noin 1,5 tuntia ja siihen liittyy tietynlainen rasittavuustaso. Myöhemmin menin helposti siihen ansaan, että jos en ehtinyt tai jaksanut tehdä tällaista pitkää ja tarpeeksi raskasta harjoitusta, en tehnyt mitään.
Kun liikunta alkoi jäädä aivan liian vähiin, oivalsin, että voin tehdä lyhyempiä harjoitteita. Jos en ehdi juosta normaalia lenkkiä, on parempi käydä silti vaikka 20 minuutin hölkällä. Jos en jaksa juosta, on parempi käydä kävelyllä. Kaikki liikunta tekee kuitenkin keholle ja mielelle hyvää. Usein myös se, että ylittää aloittamisen kynnyksen auttaa niin, että lopulta tekee ehkä enemmän, kuin oli ajatellut juuri sinä hetkeänä jaksavansa.
Tätä vähän tekemistä pyrin soveltamaan moneen asiaan, mutta edelleen jätän usein jotain tekemättä, kun en ehdi tehdä sitä kokonaan. Moni asia tuntuu kokonaisuuteena niin suurelta, että sen aloittaminen tuntuu vaikealta. Kun ymmärtää, että pienetkin askeleet vievät asiaa eteenpäin, on helpompi tehdä edes vähän.
Suuren jutun jakaminen pieniin osiin helpottaa myös. Jos ehtii vartissa tehdä yhden jutun, niin se edistää asiaa ja siitä saa myös tyydytyksen tunteen. Yksi tärkeistä tuntemuksista ihmisen hyvinvoinnin kannalta on aikaansaaminen. Haluamme tuntea itsemme päteviksi ja aikaansaaviksi, mutta se ei toteudu ilman että tekee ja toimii, edes sen pienen hetken.
- Turkka
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti