Viime viikkoina on ollut paljon keskustelua mikseivät suomalaiset lisäänny, kuinka nuoriso harrastaa seksiä vähemmän ja parinmuodostuksesta ylipäätänsä. Yhteiskunta muuttuu, joten vertailu menneisiin vuosikymmeniin on varmaan osittain turhaa. Sama murros on menossa talouden, työpaikkojen ja työkulttuurin kanssa. Ehkä suurin syy on se, että nykyään naiset tulevat hyvin toimeen taloudellisesti, eikä ole "pakkoa" hankkiutua naimisiin ja voi helpommin erota. Sosiaalisen paineen hellittäminen parisuhteen ympäriltä on toki vaikuttanut kumpaankin sukupuoleen. Kriteerit kumppanille ovat varmasti korkealla ja mielummin ollaan yksin kuin huonossa suhteessa.
Henkilökohtaisesti minua harmittaa kovasti, kun kolmikymppisten pariutuminen näyttää käyvän entistä haasteellisemmaksi. Ei vain itseni takia, sillä onhan se hienoa, kun ihmiset löytävät toisensa. Toivottavasti tämä avautuminen antaa ripauksen inspiraatiota syksyn pimeässä yksin kulkeville romantikoille. :)
Olen päässyt aitiopaikalta seuraaman treffikulttuuria 2,5 vuoden aikana. Tänä aikana olen tavannut arviolta noin sata naista (50 nurkilla lopetin laskemisen :D). Monen kanssa on nähty vain juttelun merkeissä, koska ajatukset ovat kohdanneet. Yksi Tinder tapaaminen kello kolme yöllä oli alle minuutin pituinen, kun neiti halattuaan marssi pois. Muuten olen yleensä vähintään pari kolme tuntia keskustellut ja joidenkin kanssa on vierähtänyt pari päivääkin samaan putkeen. Tapaamiset ovat syntyneet perinteisen netti-ilmoituksen, Tinderin ja luonnollisen kohtaamisen kautta. Ylianalyysiin taipuvaisena ihmisenä olen keskustellut ja kysellyt, miten ihmiset itse treffailun kokevat ja miten he meidän kohtaamisemme kokevat. Tästä kaikesta on tarttunut mukaan monenlaisia näkemyksiä ja kokemuksia. Tässä muutama vertaiskokemus omalta sinkkumatkaltani.
1. Kyllä se aina kirpaisee
Jos lähtee seuranhakuleikkiin, niin on vain hyväksyttävä, että jos meinaat mitään saavuttaa, joudut laittamaan itsesi likoon. Kun tulet torjutuksi tai torjut itse, niin kyllä se ikävältä tuntuu, enemmän tai vähemmän. Harva haluaa tietoisesti satuttaa, mutta niin siinä joskus käy. Suojat saattavat lyödä päälle ja fiksukin ihminen toimii typerästi. Kokemusta löytyy kolikon molemmilta puolin. Näistä kuitenkin oppii aina itsestään jotain, jos viitsii tutkia, mistä käytös ja tuntemukset mahvata johtua.
2. Ole oma itsesi
Tämä on mielestäni tärkein neuvo, minkä kaikki kyllä tietävätkin. Voit ehkä saada enemmän mätsejä ja kutsuja tapaamisiin, jos pelaat perusvarmaa, mutta ei niitä tapaamisia tai ihailua kannata kerätä. Suosittelen kertomaan itsestään mahdollisimman aidosti joitain sinulle tärkeitä asioita. Koska olen tuota linjaa noudattanut, niin tapaamiset ovat olleet mukavia, vaikka hyvää keskustelua kummempaa ei ole tapahtunut. Luulen, että tämä taktiikka toimii haki sitten panokaveria tai elämänkumppania. Kun todennäköisyys nousee että kohtaat ihmisen, jonka kanssa synkkaa jollain tasolla, on tietenkin edellytykset syvempään yhteyteen.
3. Kaikkia jännittää
Vaikka ulospäin saatamme kokea toisen itsevarmana, niin keskustelujen myötä olen oppinut, että kaikkia jännittää. Mietimme mitä toinen ajattelee meistä, onko hyvä sanoa sitä ja tätä, olenko pukeutunut oikein, onko hän kiinnostunut vain kaverina. Jos tapaamme jonkun luonnossa, tuntuu mielessä pyörivän ”hän on varmasti varattu” tai ”eihän tuollainen minusta kiinnostuisi”. Maalaamme mielikuvaa ja taustatarinaa, vaikka metsään nämä mielen fantasiat yleensä menevät, hyvässä ja pahassa. Kannattaa siis vain rohkeasti lähestyä, kysyä ja kokeilla käytännössä mitä tapahtuu. Voin kertoa, että eniten harmittaa ne tilanteet, kun olen tavannut jonkun kiinnostavan naisen ja en ole uskaltanut mennä jutulle. Eihän ne pakit mukavilta tunnu, mutta voit kuitenkin olla ylpeä rohkeudestasi, eikä tarvitse jäädä jossittelemaan. Olen hiljalleen oppinut voittamaan pelon, mutta jossain tilanteissa jäädyn edelleen ja kehitän mielessäni tekosyyt olla toimimatta.
Välillä tekee hyvää olla yksin, selvitellä ajatuksiaan ja elää juuri niin kuin itse haluaa. Jos kuitenkin kaipuu kainaloon on kova ja haaveilee perheen perustamisesta, niin silloin kannattaa olla avoin ja aktiivinen. Kuka mistäkin kumppanin löytää ja monennellako yrityksellä, se on varmasti ikuinen arvoitus. Don huonoilla on mielestäni hyvä pointti.
Luodinkestävää sydäntä ei oo vielä keksittykään
Turha pelätä laukausta,
Sillä yksinäisyys saman reiän nakertaa
(Hyvää yötä ja huomenta, Don Huonot)
Tässä linkki 26.2.2015 julkaisemaani Nettideittailua tekstiin.
- Rakkaudella Turkka
Henkilökohtaisesti minua harmittaa kovasti, kun kolmikymppisten pariutuminen näyttää käyvän entistä haasteellisemmaksi. Ei vain itseni takia, sillä onhan se hienoa, kun ihmiset löytävät toisensa. Toivottavasti tämä avautuminen antaa ripauksen inspiraatiota syksyn pimeässä yksin kulkeville romantikoille. :)
Olen päässyt aitiopaikalta seuraaman treffikulttuuria 2,5 vuoden aikana. Tänä aikana olen tavannut arviolta noin sata naista (50 nurkilla lopetin laskemisen :D). Monen kanssa on nähty vain juttelun merkeissä, koska ajatukset ovat kohdanneet. Yksi Tinder tapaaminen kello kolme yöllä oli alle minuutin pituinen, kun neiti halattuaan marssi pois. Muuten olen yleensä vähintään pari kolme tuntia keskustellut ja joidenkin kanssa on vierähtänyt pari päivääkin samaan putkeen. Tapaamiset ovat syntyneet perinteisen netti-ilmoituksen, Tinderin ja luonnollisen kohtaamisen kautta. Ylianalyysiin taipuvaisena ihmisenä olen keskustellut ja kysellyt, miten ihmiset itse treffailun kokevat ja miten he meidän kohtaamisemme kokevat. Tästä kaikesta on tarttunut mukaan monenlaisia näkemyksiä ja kokemuksia. Tässä muutama vertaiskokemus omalta sinkkumatkaltani.
1. Kyllä se aina kirpaisee
Jos lähtee seuranhakuleikkiin, niin on vain hyväksyttävä, että jos meinaat mitään saavuttaa, joudut laittamaan itsesi likoon. Kun tulet torjutuksi tai torjut itse, niin kyllä se ikävältä tuntuu, enemmän tai vähemmän. Harva haluaa tietoisesti satuttaa, mutta niin siinä joskus käy. Suojat saattavat lyödä päälle ja fiksukin ihminen toimii typerästi. Kokemusta löytyy kolikon molemmilta puolin. Näistä kuitenkin oppii aina itsestään jotain, jos viitsii tutkia, mistä käytös ja tuntemukset mahvata johtua.
2. Ole oma itsesi
Tämä on mielestäni tärkein neuvo, minkä kaikki kyllä tietävätkin. Voit ehkä saada enemmän mätsejä ja kutsuja tapaamisiin, jos pelaat perusvarmaa, mutta ei niitä tapaamisia tai ihailua kannata kerätä. Suosittelen kertomaan itsestään mahdollisimman aidosti joitain sinulle tärkeitä asioita. Koska olen tuota linjaa noudattanut, niin tapaamiset ovat olleet mukavia, vaikka hyvää keskustelua kummempaa ei ole tapahtunut. Luulen, että tämä taktiikka toimii haki sitten panokaveria tai elämänkumppania. Kun todennäköisyys nousee että kohtaat ihmisen, jonka kanssa synkkaa jollain tasolla, on tietenkin edellytykset syvempään yhteyteen.
3. Kaikkia jännittää
Vaikka ulospäin saatamme kokea toisen itsevarmana, niin keskustelujen myötä olen oppinut, että kaikkia jännittää. Mietimme mitä toinen ajattelee meistä, onko hyvä sanoa sitä ja tätä, olenko pukeutunut oikein, onko hän kiinnostunut vain kaverina. Jos tapaamme jonkun luonnossa, tuntuu mielessä pyörivän ”hän on varmasti varattu” tai ”eihän tuollainen minusta kiinnostuisi”. Maalaamme mielikuvaa ja taustatarinaa, vaikka metsään nämä mielen fantasiat yleensä menevät, hyvässä ja pahassa. Kannattaa siis vain rohkeasti lähestyä, kysyä ja kokeilla käytännössä mitä tapahtuu. Voin kertoa, että eniten harmittaa ne tilanteet, kun olen tavannut jonkun kiinnostavan naisen ja en ole uskaltanut mennä jutulle. Eihän ne pakit mukavilta tunnu, mutta voit kuitenkin olla ylpeä rohkeudestasi, eikä tarvitse jäädä jossittelemaan. Olen hiljalleen oppinut voittamaan pelon, mutta jossain tilanteissa jäädyn edelleen ja kehitän mielessäni tekosyyt olla toimimatta.
Välillä tekee hyvää olla yksin, selvitellä ajatuksiaan ja elää juuri niin kuin itse haluaa. Jos kuitenkin kaipuu kainaloon on kova ja haaveilee perheen perustamisesta, niin silloin kannattaa olla avoin ja aktiivinen. Kuka mistäkin kumppanin löytää ja monennellako yrityksellä, se on varmasti ikuinen arvoitus. Don huonoilla on mielestäni hyvä pointti.
Luodinkestävää sydäntä ei oo vielä keksittykään
Turha pelätä laukausta,
Sillä yksinäisyys saman reiän nakertaa
(Hyvää yötä ja huomenta, Don Huonot)
Tässä linkki 26.2.2015 julkaisemaani Nettideittailua tekstiin.
- Rakkaudella Turkka
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti