Tänään puhun jälleen Om Yoga -koululla. Otsikkona on haaveista totta. Tarkoitus olisi kertoa tarinoita siitä, kuinka olen toteuttanut omia ajatuksia ja ideoita, jotka ovat olleet ehkä vähän pöhköjä ja pelottavia, mutta nousseet esiin viikosta toiseen. Tavallaan tämän pitäisi olla aika helppoa, puhua vain omista kokemuksista, ei sen ihmeempää.
Tuttuun tapaan keho on jännittynyt ja mieli laukkaa ties millaisten ajatusten kanssa. Tuleekohan kaksi vai 30 kuulijaa, toimiiko äänentoisto, miten aloitan, kumpaa biisiä käytän aloituksessa, mitäs ne ensi viikon työt jne.? Tunnistan, että suurimman jännityksen aiheuttaa alitajuinen pelko siitä, että minua ei hyväksytä, kun avaan itseni yleisölle. Vaikka tiedostan järkeillen ja kokemuksen pohjalta sen, ettei mitään pahaa tapahdu, vaikka puhe ei olisikaan erityisen hyvä, niin silti mielen möröt saavat adrealiinin jylläämään.
Helposti ajautuu miettimään niitä, ketkä eivät puheesta saa irti oikein mitään. Niitä saattaakin olla enemistö kuulujoista. Pitäisi kuitenkin muistaa, ettei keskity niihin ketä ei tavoita, vaan niihin ketkä tavoittaa. Niin blogeista kuin puheistakin joku aina inspiroituu ja saa kannustusta omiin juttuihinsa. Uskon, että tänäänkin salissa istuu joku, kuka saa positiivisen buustin ja innostuu edistämään jotain hautunutta ajatustaan. Yksikin on jo hieno asia, mutta hyvällä tuurilla heitä on useampikin.
Tämän illan puheessa onkin kyse siitä, että samalla kun toteutan omaa tärkeäksi kokemaani asiaa ja astun ihmisten eteen puhumaan, näytän esimerkkiä visioiden toteuttamisesta ja samalla välitän olemuksellani sen hyvän fiiliksen, kun toteutan itseänija annan luovuuteni puhua. Luulen tämän olevan juuri se pointti. Kuulija huomaa, kuinka minusta huokuu hyvä meininki, vaikka myönnän pelkääväni ja jännittäväni huomion keskipisteenä oloa.
Facebookissa on todella mukavasti kiinnostusta puhetta kohtaa. Vaikka numerot ovatkin varsin mairittelevat, niin todellisuudessa paikalla saapuu ehkä kolmisenkymmentä kuulijaa. Tärkeää ei olekaan montako kuulijaa saapuu, sillä jos paikalla on vain neljä, kenelle puhe tarjoaa jotain, niin se on paljon tärkeämpää, kuin 100 hengen sali haukottelevia kasvoja.
Kenties tapamme illalla. :)
- Turkka
Tuttuun tapaan keho on jännittynyt ja mieli laukkaa ties millaisten ajatusten kanssa. Tuleekohan kaksi vai 30 kuulijaa, toimiiko äänentoisto, miten aloitan, kumpaa biisiä käytän aloituksessa, mitäs ne ensi viikon työt jne.? Tunnistan, että suurimman jännityksen aiheuttaa alitajuinen pelko siitä, että minua ei hyväksytä, kun avaan itseni yleisölle. Vaikka tiedostan järkeillen ja kokemuksen pohjalta sen, ettei mitään pahaa tapahdu, vaikka puhe ei olisikaan erityisen hyvä, niin silti mielen möröt saavat adrealiinin jylläämään.
Helposti ajautuu miettimään niitä, ketkä eivät puheesta saa irti oikein mitään. Niitä saattaakin olla enemistö kuulujoista. Pitäisi kuitenkin muistaa, ettei keskity niihin ketä ei tavoita, vaan niihin ketkä tavoittaa. Niin blogeista kuin puheistakin joku aina inspiroituu ja saa kannustusta omiin juttuihinsa. Uskon, että tänäänkin salissa istuu joku, kuka saa positiivisen buustin ja innostuu edistämään jotain hautunutta ajatustaan. Yksikin on jo hieno asia, mutta hyvällä tuurilla heitä on useampikin.
Tämän illan puheessa onkin kyse siitä, että samalla kun toteutan omaa tärkeäksi kokemaani asiaa ja astun ihmisten eteen puhumaan, näytän esimerkkiä visioiden toteuttamisesta ja samalla välitän olemuksellani sen hyvän fiiliksen, kun toteutan itseänija annan luovuuteni puhua. Luulen tämän olevan juuri se pointti. Kuulija huomaa, kuinka minusta huokuu hyvä meininki, vaikka myönnän pelkääväni ja jännittäväni huomion keskipisteenä oloa.
Facebookissa on todella mukavasti kiinnostusta puhetta kohtaa. Vaikka numerot ovatkin varsin mairittelevat, niin todellisuudessa paikalla saapuu ehkä kolmisenkymmentä kuulijaa. Tärkeää ei olekaan montako kuulijaa saapuu, sillä jos paikalla on vain neljä, kenelle puhe tarjoaa jotain, niin se on paljon tärkeämpää, kuin 100 hengen sali haukottelevia kasvoja.
Kenties tapamme illalla. :)
- Turkka
Kiitos ajatuksia herättävästä tunnista tärkeiden asioiden äärellä. Jäi paljon mietittävää ja pohdiskeltavaa :)
VastaaPoistaKiitos! Kiva kun tulit kuuntelemaan. :)
VastaaPoista