Viime viikolla olin puhumassa yleisölle kaksi kertaa. Keskiviikkona vierailin Hatanpään lukiolla pitämässä puolen tunnin esityksen omaan polkuuni liittyen ja sunnuntaina pääsin vihdoin puhumaan Om Yoga -koululle. Kun visio puhumisesta viime kevään reppureissulla tuli, oli Om Yogan Shanti-sali mielessäni ensimmäiselle puheelleni. Ensimmäisen puheen järjestäminen ei siellä kuitenkaan onnistunut ja kestikin pitkään, ennen kuin aikataulut saatiin osumaan kohdilleen.
Haluan puhua improvisoiden, joten minulla ei ole mitään sen tarkempaa käsikirjoitusta. Alkuun ja loppuun soitan musiikkia ja apuna on muutama sana, jotka tällä kertaa olin taiteillut pahvilapuille. Päivällä ennen puhettu aloin kuitenkin epäroimään, mitä jos jäädyn yleisön edessä, enkä keksiä mitään sanomista? Pääsin pelosta kuitenkin yli ja paikan päällä realisoitui toinen jännityksen aihe. Kun julkaisin tapahtuman, jännittin tuleeko kukaan kuulemaan. Sitten kun huomasin, että sali alkaa täyttyä tuntemattomista ihmisistä, jännitti se, kun ihmisiä oli niin paljon paikalla.
Puhe sujui ilman ongelmia ja heti esityksen jälkeen sain muutamia innostuneita palautteita. Jotkut lähettivät myös viestejä puheen herättämistä ajatuksistaan ja tuntemuksistaan. Kiitos näistä! Tunne puhumisen jälkeen on melko hassu, kun puhun niitä näitä, perus juttuja elämästä, minkä suurin osa kuulijoista on varmasti moneen kertaan kuullut. Kriittisenä itseäni kohtaan mietin, oliko tästä mitään hyötyä yleisölle? Tarjosinko sitä, mitä mainoslauseissa lupaan? Olinko tarpeeksi auki, uskalsinko heittäytyä? Olen miettinyt, että jos yksikin kuulija saa itselleen jotain virtaa esityksestäni, on puhuminen sen arvoista. Joka kerta on löytynyt useampi inspiroitunut kuulija, joten edelleen sitä haluaa haastaa omat pelkonsa ja astua ihmisten eteen, vaikka oma mieli myrkyttää epäonnistumisen pelolla. Onhan taustalla myös se, että visiot minkä takia puhumaan aloin, sisälsivät juurikin sen, että pystyn ihmisille antamaan jotain, mikä tarjoaa heilla iloa ja uskoa siinä hetkessä.
Uusia esityksiä ei ole vielä tiedossa, mutta eiköhän sellaisia vielä tule. Tutustuin myös seksologiin, jonka kanssa olemme hahmotelleet esityksiä seksiin liittyen. Molemmilla on halu puhua aiheesta avoimesti ja kannustaa niin sinkkuja kuin parisuhteessa eläviä keskustelemaan, kokeilemaan ja tutkimaan tätä tärkeeä elämän osa-aluetta rohkeasti.
Puheen jälkeen lähdin vielä yöjunalla Lappiin. Vietän viikon lautailemassa ja sen jälkeen suuntaan vaeltamaan Urho Kekkosen kansallipuistoon. Jännä nähdä, tuleeko uusia ideoita ja visioita, kun pääsen jälleen luontoon hiljentymään.
- Turkka
Haluan puhua improvisoiden, joten minulla ei ole mitään sen tarkempaa käsikirjoitusta. Alkuun ja loppuun soitan musiikkia ja apuna on muutama sana, jotka tällä kertaa olin taiteillut pahvilapuille. Päivällä ennen puhettu aloin kuitenkin epäroimään, mitä jos jäädyn yleisön edessä, enkä keksiä mitään sanomista? Pääsin pelosta kuitenkin yli ja paikan päällä realisoitui toinen jännityksen aihe. Kun julkaisin tapahtuman, jännittin tuleeko kukaan kuulemaan. Sitten kun huomasin, että sali alkaa täyttyä tuntemattomista ihmisistä, jännitti se, kun ihmisiä oli niin paljon paikalla.
Kuva: Peppiina Vaajakari
Puhe sujui ilman ongelmia ja heti esityksen jälkeen sain muutamia innostuneita palautteita. Jotkut lähettivät myös viestejä puheen herättämistä ajatuksistaan ja tuntemuksistaan. Kiitos näistä! Tunne puhumisen jälkeen on melko hassu, kun puhun niitä näitä, perus juttuja elämästä, minkä suurin osa kuulijoista on varmasti moneen kertaan kuullut. Kriittisenä itseäni kohtaan mietin, oliko tästä mitään hyötyä yleisölle? Tarjosinko sitä, mitä mainoslauseissa lupaan? Olinko tarpeeksi auki, uskalsinko heittäytyä? Olen miettinyt, että jos yksikin kuulija saa itselleen jotain virtaa esityksestäni, on puhuminen sen arvoista. Joka kerta on löytynyt useampi inspiroitunut kuulija, joten edelleen sitä haluaa haastaa omat pelkonsa ja astua ihmisten eteen, vaikka oma mieli myrkyttää epäonnistumisen pelolla. Onhan taustalla myös se, että visiot minkä takia puhumaan aloin, sisälsivät juurikin sen, että pystyn ihmisille antamaan jotain, mikä tarjoaa heilla iloa ja uskoa siinä hetkessä.
Uusia esityksiä ei ole vielä tiedossa, mutta eiköhän sellaisia vielä tule. Tutustuin myös seksologiin, jonka kanssa olemme hahmotelleet esityksiä seksiin liittyen. Molemmilla on halu puhua aiheesta avoimesti ja kannustaa niin sinkkuja kuin parisuhteessa eläviä keskustelemaan, kokeilemaan ja tutkimaan tätä tärkeeä elämän osa-aluetta rohkeasti.
Puheen jälkeen lähdin vielä yöjunalla Lappiin. Vietän viikon lautailemassa ja sen jälkeen suuntaan vaeltamaan Urho Kekkosen kansallipuistoon. Jännä nähdä, tuleeko uusia ideoita ja visioita, kun pääsen jälleen luontoon hiljentymään.
- Turkka
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti