Tervetuloa, nyt se alkaa!

Pitkän pohdiskelun jälkeen saan blogin vihdoin aloitettua. Pitkällä tarkoitan ainakin vuoden pituista mietiskelyä. Ajatus on kytenyt jo vuosia, mutta jotenkin en ole tiennyt mistä kirjoittaisin. 2013 vuoden alusta alkaneen tiukan itsetutkiskelujakson aikana vahvistui, että kirjallinen ilmaisu houkuttaa minua suuresti. Epärointi ja jahkailu kuitenkin jatkui. Mistä minä sitten oikein kirjoitan, mitä sanottavaa minulla on? Kun muutos elämässä kulki vahvasti eteenpäin, aloin lopulta hahmottamaan mistä tulen kirjoittamaan. Se on ollut selvää, että tukeudun omiin kokemuksiin. Joku päivä vain huomaisin, kuinka kirjasin puhelimen muistiin tulevia aiheitani. Jännitän myös, että miten tämä lopulta lähtee käyntiin. Kirjoitanko pari tekstiä ja lopetan, vai löydänkö luonnollisen rytmin ja innostuksen. Ajatukseni on käsitellä ainakin tällaisia aiheita:

Persoonallisuusenneagrammin avulla oppii ymmärtämään itseään ja muita

Persoonallisuusenneagrammi saattaa auttaa myös parisuhteen toimivuuteen

Myers–Briggsin tyyppi-indikaattori (MBTI) - lisää tietoa persoonallisuudesta

Läsnäoloa yksin vaelluksella

Kokemuksia nettideittailusta, millaista se oikeasti on?

Pariterepian hyödyt lopputuloksesta riippumatta

Luovuus, mistä se tulee ja ehtyykö se?

Pelkoa muiden mielipiteistä

Mihin voi johtaa, kun et työssäsi pysty kanavoimaan luontaisia tarpeitasi

Itseäni kutkuttaa jo kovasti laittaa näppäimistö sauhuamaan, koska aiheet ovat luonnollisesti omasta mielestäni todella mielenkiintoisia. Toivottavasti pystyn välittämään päänsisäisen pohdintani sellaiseen muotoon, että se avaa uusia ajatuksia ja näkökulmia myös lukijoille. Nyt harmittaa, että koulussa tuli vain käytyä, mutta ei varsinaisesti opiskeltua. Kuinka hienoa olisikaan kirjoittaa hyvää tekstiä niin sisällöllisesti kuin kielellisesti. Aiheista saattaa herätä myös mielikuva jonkinlaisesta sosiaalipornosta, koska väistämättä avaan myös ykstyiselämääni ja jos käsittelen esimerkiksi pariterapiaa, niin toki se sivuaa myös ex-avopuolisoni elämää. Tarkoitus on käsitellä aiheita rehellisesti ja avoimesti, mutta myös arvostavasti ja myönteisellä sävyllä. Puhuimme kirjoittamisestani jo parisuhteemme aikana, mutta exä ei ollut huolissaan siitä, että tulen mahdollisesti joskus avaamaan asioita itseni kautta. Hän totesi suunnilleen näin "ei se pelota mua koska uskon, että et halua loukata vaan kirjoitat hienotunteisesti". Näin uskon itsekin. Itselleni luontainen tapa on käyttää omia kokemuksia pohjana kaikelle, keskustella ja jakaa kokemuksia ihmisten kanssa, muodostaen tästä omia johtopäätöksiä. Pidän paljon myös tutkitusta tiedosta, mutta arvostan suuresti intuitiota ja uskon, että meidän pitää oppia luottamaan enemmän siihen. Pyrimme järkeistämään nykyään kaiken, vaikka tiede on vielä melko nuori ratkaisuntarjoaja elämän ongelmiin. Uskon tasapainoon järjenkäytön ja sisäisen tiedon välillä. On hyvä punnita ratkaisuidensa vaikutuksia järjellä, mutta hyväksyä myös se, että usein teemme ratkaisut kuitenkin tunnepohjalta. Olemme jo tehneet tietyn ratkaisun tunteella, mutta uskallamme toteuttaa sen vasta, kun voimme perustella sen järjellä.

Tervetuloa matkalle mukaan. Itselleni se on uusi kokemus ja avaa taas uusia puolia itsestäni. Jos hyvin käy, pystyn samalla jakamaan tietoa, uusia ajatuksia ja hyviä fiiliksiä lukijoille. Ajattelin lähteä liikkeelle kevyesti ja käsitellä ensimmäisessä varsinaisessa kirjoituksessani läsnäolon kokemuksia yksinvaelluksella Lemmenjoen erämailla.

- Turkka